keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Päivitystä kehiin

Ei ole paljon tullut kirjoiteltua. On ollut kiireistä, kylmää ja ei oikein mitään kerrottavaa. Papu on edelleen jatkanut rähjäystä lenkillä. Tosin viime aikoina on näkynyt jo parannustakin. Emäntä on ollut laiska, joten mitään uutta ei olla opittu.

Paitsi tämä:

Hieno aamupäivä! Tänään Papu korkkasi uransa vetokoirana. Fannin Kenillä on aisat ja valjaat ynnä ahkio, johon Isäntä on laittanut pyörät. Kun valjaat kiristetään viimeiseen reikään, voi Papukin niillä vetää. Pari kertaa ollaan harjoiteltu tyhjällä ahkiolla. Tänään hoidossa oli niin pikkuinen tyttö, että uskalsin laittaa hänet Papun kyytiin. Tosi hienosti Papu vetää. Ei pelkää ääniä, painetta valjaissa eikä mitään. Kunhan koira vanhenee ja "valmistuu" saan siitä hienon vetokoirankin. Ilman Fannin apua ja kannustusta ei mieleeni olisi tullutkaan kokeilla vetämistä Papun kanssa. Siis taas kiitos Fannille! 

Papu vetokoirana
Työpäivän jälkeen käytiin vielä Papun kanssa umpihankirämpimislenkillä:). Oli rankkaa. Jouduttiin siirtymään tielle. 
Heittelin Papulle lumipalloja penkkaan ja pitkin tietä. Papusta on kiva sinkoilla pallojen perään. Yli tunti oltiin lenkillä. Kotona Papu kävi huilaamaan melkein välittömästi. Vaikutti siis koiraankin, eikä vain minun lihaksiini.

lauantai 4. helmikuuta 2012

Hohhhhohoijaa!

Pakkasta, pakkasta, pakkasta! Meillä on ollut kylmää. Papu ei tosin ole palellut, mutta emäntä kylläkin. En tiedä ovatko muut huomanneet, että on ollut PAKKASKAUSI! Emäntä on aina viihtynyt ulkona, mutta rajansa kaikella. Papun, Kenin ja Fannin kanssa ollaan ulkoiltu kylmää uhmaten. "Pojista" on kivaa loikkia lumessa ja jahdata lumipalloja. Fanni heittää, Keni juoksee pallon perässä, Papu juoksee Kenin perässä ja minä palelen.
Eli kaikilla on "hauskaa".

Papu on alkanut rähjätä toisille koirille entistä enemmän. Ostettiin kuonopantakin hillitsemään koirulia. Papu ei siitä tykkää yhtään. Eikä kyllä Emäntäkään. Mutta hyötyä siitä kyllä on. Nyt ollaan alettu siedättää Papua muihin koiriin. Tänä aamuna lenkin aikana nähtiin viisi koiraa. Aina mentiin sivummalle ja palkaten katseltiin toisten menoa. Tarkoituksena on saada Papu pitämään toisten koirien näkymistä mukavana juttuna. Siis: Koira näkyvissä, emäntä antaa namia ja kehuja! Tulos: toiset koirat ovat kivoja. Toivottavasti toimii. Yhtenä iltana  Papu yritti haastaa Keniäkin ihan tosissaan. Mutta Kentsu palautti pennun ruotuun. Otti hampailla niskasta kiinni ja lyttäsi tassuilla lumikokkareiden väliin. Ja Papun häntä laskeutui alas ja korvatkin laskeutuivat kummasti:).

Meillä on suunnitteilla Papun kastrointi. Kunhan poika tulee aikuiseksi eli vuoden vanhaksi on se edessä. Toivottavasti luonnekkin silloin tasoittuu.









Mutta nyt nautitaan talvesta ja odotellaan kevättä!