Tapahtumia tältä ja aikaisemmilta päiviltä.

17.11.

Tänään se Papu tempun teki! Meillä on ollut tapana päästää Papu ja Keni leikkimään irrallaan kävelypolun risteyksessä, josta on aika hyvä näköyhteys joka suuntaa.  Jos joku tulee otetaan koirat kiinni. Tänä iltana kuitenkin metsästä tuli joku koiran kanssa. Ja Papu-perkule säntäsi rähisemään koiran luo. Oli niin pimeää, ettei nähnyt mitä oikein tapahtui. Papu ei totellut, kun kutsuin sitä pois. Onneksi Fanni sai napattua Kenin kiinni.  Minun piti mennä koirien luo ja karjaista ihan tosissani, ennen kuin Papu lähti. Otin Papun kiinni ja annoin Isännälle.  Menin katsomaan sitä toista koiraa ja omistajaansa. Nuori poika cokkerin kanssa. Onneksi ei mitään ollut sattunut. Poika sanoi, ettei Papu ollut käynyt kiinni cokkeriin, vain rähissyt. Mutta siinäkin oli jo ihan tarpeeksi! Mitä tästä opin: Pidän entistä paremmin koiraa silmällä. Koskaan ei tiedä miten se reagoi! Varsinkin pimeällä kannattaa olla tarkkana.

Jatkoimme viellä lenkkiä ja loppu sujuikin ihan mukavasti. 

Sitten niitä aikaisempia päiviä=)

30.10

Käytiin Hevosniemessä Isännän ja Papun kanssa. Kivaa oli taas syksyisessä rantametsässä.

Ei ole vesi viellä kylmää.

Pampeloinen kivellä=). Metsän ja Papun värit sopivat mielestäni hienosti toisiinsa.









 5.11

 Kaarinaan viemään Fanni  kaverinsa luona käymään. Kentsu  Fannin mukaan ja Papu meidän kanssa luontopolulle. Rauvolanlahti.  Polun alkupuolella oli vanhoja tammia. Papu pääsi käymään tammen sisäpuolellakin!.  Tosi suuria ja mahtavia puita. Polku jatkui rannassa, jossa oli lintutorni. Sinne palataan ehdottomasti ensi keväänä!  Tornilta ”pitkospuita” pitkin eteenpäin. Isännällä koira, emännällä kamera. Ainoa lintu joka saatiin kuvatuksi oli FASAANI, merenlahden ruovikossa! Papu kulki mukavasti pitkospuilla. Tosin enhän MINÄ sitä taluttanut. Mutta Isäntä osaa!!!!

Käytiin vielä Kuusiston linnan lähellä olevalla tornilla. Papu kävi siellä ylhäälläkin.

Tammen kolossa koira!

  Mitähän täältä löytyy? Isäntä ja Papu puussa=).

 Isäntä ja Papu polulla.

 Isäntä ja Papu pitkospuilla.

 Isäntä ja Papu lintulavalla.

 Papun puumerkki, eli "sormenjäljet".

12.11.

.Käytiin viemässä ruokaa Kukkasjoelle. Papu oli tietenkin mukana.

Papulainen Kukkasjoella.




16.11.
Minulla oli taas vapaapäivä. Mentiin Papun kanssa Kukkasen rantaan. Rämmittiin umpimetsässä rantaa pitkin. Papu nautti täysillä rymytessään rapaisessa ryteikössä. Minun piti varoa etteivät saappaanvarret ryypänneet rapakoissa. Oli oikeasti tosi kivaa!!!! Ei ollut kameraa mukana, eikä kiikariakaan. Pystyin siis keskittymään koiraan. Ja meillä oli hauskaa. Tultiin tietä pitkin kotiin. Reissu kesti suunnilleen kaksi ja puoli tuntia. Viime tempukseen Papu pyörähteli mullassa tietyömaalla. Mietin, että mahtaa koira olla likainen ja väsynyt kunhan päästään kotiin. Ja likainen se kyllä oli. Mutta viellä olisi riittänyt virtaa uuteen reissuun. Minä kuitenkin kaipasin jo lepoa ja nukahtihan Papu paikalleen kun ei muuta tehty. Aikamoinen energiapakkaus tämä koira.